header

Pohjahiivaoluet

Lager

Lager on maailman yleisin oluttyyppi. Pohjahiivaoluihin kuuluvia pääoluttyyppejä ovat kuitenkin myös tumma lager ja pils sekä alkoholipitoisuudeltaan vahvat lagerit. Esimerkiksi useimmat suomalaiset suositut olutmerkit ovat lager-tyyppisiä. Pohjahiiva- eli lagerolut syntyi Keski-Euroopassa 1800-luvun alkupuolella ja Lager-sana on peräisin Saksasta ja lageroinnista eli oluen kypsyttämisestä kylmässä.

Pils

Alunperin Plzenin kaupungissa (Pilsen) Böömin alueella, nykyisellä Tšekinmaalla valmistettu lagerolut. Yleensä väriltään vaaleankeltainen ja hieman katkeranmakuinen kokomallasolut. Pilsenerissä kuuluu olla reippaasti humalaa ja makua, siis huomattavasti enemmän kuin bulkkilagereissa, vaikka alkoholipitoisuus onkin samaa luokkaa.

HELLES

Tähän kategoriaan voi sumputtaa huoletta valtaosan maailmassa tuotetusta bulkkioluesta, joka on vaalean lagerin perusmuoto. Humalaa saa näistä oluista turhaan hakea, joskin maltaan makeutta saattaa esiintyä.

Wiener

Lager-tyyppinen olut, jonka kehitti alunperin Anton Dreher Wienissä 1800-luvun puolessa välissä. Väriltään punertava tai meripihkaan vivahtava, maltaisen täyteläinen ja keveästi humaloitu.

Münchener

Gabriel Sedlmayrin 1800-luvun alussa Münchenissä Spatenin panimossa kehittämä pohjahiivaolut. Münchener voi olla väriltään joko tummaa (dunkles) tai vaaleaa (helles). Tumma on maltaisen aromikasta ja kevyesti humaloitua. Vaalea on kevyttä ja sen maussa tuntuvat selvästi humalan katkeroaineet.

Märzen

Vaaleaa lageria, joka nimensä mukaisesti on perinteisesti pantu oluenpanokauden lopulla maaliskuussa Oktoberfestiin. Jotta se olisi kestänyt kesän yli, tehtiin siitä hieman vahvempaa ja humaloidumpaa kuin tavallisesta vaaleasta lagerista. Maltaisen täyteläinen, usein väriltään kuparinpunertava, runsaasti alkoholia sisältävä.

Dortmunder

Dortmundin kaupungista nimensä saanut olut. Kullankeltainen, maultaan hieman täyteläisempi kuin pils, mutta ei kuitenkaan samassa määrin humalaa ja katkeroaineita sisältävä. Saksassa olutta kutsutaan myös nimellä “export”.

Savuolut (Rauchbier)

Oluen voimakas savuisuus johtuu maltaiden paahtamisesta savulla, joka on saatu aikaan polttamalla pyökki- tai tammihalkoja avotulella. Nimekkäin savuolut valmistetaan Saksassa Pohjois-Baijerin Bambergin kaupungissa. Väriltään savuolut on tummanruskea, kauniin kermaisen vaahdon omaava, runsaasti savulta maistuva ja hieman katkeranmakuinen.

Bock (pukkiolut)

Alkujaan Einbeckin kaupungista läheltä Hannoveria peräisin oleva voimakas pohjahiivaolut, jota yleensä valmistetaan kausioluena. Vahvaa ja yleensä tummaa lageria, nestemäistä leipää ainakin ravintoarvojen perusteella. Maussa paljon mallasta, mutta vähän humalaa. Pääsääntöisesti rikkaampi maku kuin miedommissa dunkeleissa.

Doppelbock

Baijerissa 1700-luvulla alkunsa saanut erittäin voimakas oluttyyppi, jota munkit valmistivat paaston aikana. Oluet ovat -ator päätteisiä kuten Salvator, Celebrator, Optimator, Triumphator. Väriltään vaalea tai tumma ja maultaan täyteläisen makean maltainen ja runsaasti alkoholia sisältävä.